Hae tästä blogista

maanantai 1. huhtikuuta 2013

Mä. Oon. Kotona!

Palattiin muutama tunti sitte takasin Madridiin. Mitä mä teille Verasta tällä kertaa kertoisin... Ei satanu. Hieno homma, oli aurinkoa ja lämpöä. Mitä muuta? No eipä juuri muuta ja siinähän se ongelma olikin. Meinasin nimittäin kuolla tylsyyteen! Aina ku mulla oli vähän vapaa-aikaa "ei mitään" -tekemisestä, jouduin kuluttaan kaiken energiani tekemättömyyteen ja laiskottelemiseen. Jonkun mielestä saattaa kuulostaa tosi ihanalta, 7 päivää paratiisissa auringonpaisteessa eikä mitään tekemistä, mutta mä ajauduin mielisairauden partaalle. En oikeesti tiä montako kertaa viikon aikana kirjotin päiväkirjaan "Tuun hulluks!"

Viikkoni kohokohtia oli: 9 minuutin, 7sekunnin puhelu Ellan kanssa, kävely lähikylän vuorella ja kaapista löytyneen James Bond -leffan kattominen. Kaikkineen aikaa näihin kului yhteensä kolmisen tuntia. Ne loput 165h sitte... No jeba, oon ihan tyytyväinen että oon takasin Madridissa ja oman rakkaan läppärini äärellä viikon tauon jälkeen. Kulissien takana oon selkeesti ihan tavallinen nolife nettiriippuvainen :D
No niin sitte alotetaan näiden kuvien kanssa. Laitan eka pictureita sieltä lähikylästä, johon tehtiin päiväreissu.
Oma kuva tietenki heti alkupäähän. On tää blogi vaan niin mainio keino pönkittää egoa. Onneks kuvaki on näin onnistunu ja malli luonnollisessa asennossa = "wait a sec tallasinko just torakan?"
Siinä nyt se kylä. Koko kylä. Sain sen mahtuun yhteen kuvaan hoho.
Ja vuoren päältä maisemia.
Lue edellinen kuvateksti.
Lue edellinen kuvateksti.
Miten ihmiset kuvittelee, että lasten kanssa reissataan.
Miten niiden kanssa todellisuudessa reissataan.

Näiden kesäasunto on tosiaan sellasella aidatulla alueella, jonka sisällä on pieni "kommuuni". Monet Martan ystävät on ostanu samalta alueelta kämpän, ja joka päivä mentiin syömään sellasissa yli 30 hengen porukoissa. Nehän vasta ratkiriemukkaita hetkiä olikin. Lapset istu yhdessä pöydässä ja piti omaa elämäänsä, aikuset toisessa ja pälpätti ittensä henkihieveriin. Minä istun hiljaa mitään ymmärtämättä kolme tuntia, syön mitä nenän eteen tuodaan ja mietin 5 minuuttia kaataako lisää vettä vaiko ei, koska jos kaadan niin mulla ei oo taas mitään tekemistä puoleen tuntiin.
Tosiaan oikeesti söin kaiken mitä mulle tarjottiin, kalmareista simpukoiden kautta rapuihin.
Onneks ei kuitenkaan tullu luvattuja sateita ja sain nauttia lämpimistä keleistä. Huomatkaa mun oiva säärien suojaaminen.
¡Hala Madrid!
Tässä mun tylsyydentappamistuloksia.
Bueno. Tässä sitä kuitenki nyt ollaan ja ihan kiva muisto jäi tästäki reissusta vaikka tylsä oliki. Kulutin Martan kaiken kuukasittaisen datan loppuun ku surffailin sen ipadilla (oli hyvät aallot merellä) ja söin taas itseni raskaaks. Nyt alkaa taas arki ketä yritän huijata, mikä arki... ja näin ens alkuun aattelin karata täks yöks Ellalle. Se saa 100% varmuudella mut toipumaan tästäki kokemuksesta! Se olis sitte adiós ja hasta hora :)

3 kommenttia:

  1. Sulle ois haaste mun blogissa :-)

    http://loveisaboutpizza.blogspot.com/

    VastaaPoista
  2. Voi ei toi tyttö tossa kuvassa miten lasten kans todellisuudessa reissataan :DDDd

    VastaaPoista
  3. Tosta safkasta olisin minäkin tykännyt :). I love <3

    VastaaPoista

Jos tykkäsit lukea blogia niin jätä toki jokin tervehdys, ajatus tai muu kommentti!