Hae tästä blogista

lauantai 16. helmikuuta 2013

Skeittirakkautta

Oli vähän mielenkiintonen päivä eilen. Lauran kanssa käytiin kiertelemässä Rivasia eli meidän kotikylää 70 000 asukasta ja tavattiin joitain sen vanhoja koulukavereita. Samalla poikettiin sen lukiolla ja, kyllä, lukiossa. Oli vähän random-olo ku istuin klo 13.30 ranskan oppitunnilla. Merveilleux.
Ei koulussa itsessään huomannu mitään eroa Suomen kouluihin, mutta oppilaat piti ihan armotonta meteliä käytävillä. Voitte vaan kuvitella ku sellaset 500 espanjalaista nuorta yrittää saada äänensä kuuluviin kaiken sen melun alta ja mä jo aattelin että haen himasta korvatulpat ennen ku otan enää askeltakaan. Otin kuitenki pari askelta ranskan luokkaan, jossa sama meteli jatku kunnes kaikki oppilaat rupes laulaan opettajan johdolla ranskaks. Mäki haluuuuuuuuuun. Mut en osannu.

Selvitin lukioikästen kouluajat täällä Epsanjassa: Ne menee aamulla kasiks kouluun, ja niillä on kolme 50 minuutin oppituntia peräkkäin. Sitte niillä on 20 minuutin ruokatauko, jolloin ne voi syödä niiden eväitä tai ostaa koulun ruokalasta syötävää. Seuraavat kaks oppituntia pidetään taas putkeen, ja sitte on 15 minuutin tauko. Sitte on vielä päivän viimenen oppitunti ja ne pääsee vapaalle. Mutta ei oo reilua kuitenkaan. Miguel (7 v) on koulussa 9.00-17.00 ja isot lapset pääsee jo paljon aikasemmin kotiin.
Kattokaa ny kui söpöö. Www.
Myöhemmin jatkettiin Lauran poikaystävän Pablon luo ja käytiin vähä skeittailees. Täällä 90% nuorista osaa skatebordata, joten tunsin itseni toki aika maestroksi ku pääsin laudan päälle. Mitäs viimeks joskus 10-vuotiaana istunu laudan päällä ja rullaillu alamäkeen. Seuraava biisi kertooki sitte musta.

                                                       
Pilatestunnin jälkeen tein huikeen kahen tunnin työpäivän (= pelasin Wiitä Miguelin kaa) ja Nico tuli hakeen mut ulos sen kavereiden kanssa. Poimittiin Ella metroasemalta mukaan kyytiin ja hengailtiin yötunnit ulkona niiden kanssa. Puheenaiheet vaihteli astronomiasta marihuanaan täällä ihan normisätkä ja ne kerto, että yliopistolaisilla päivät on kutakuinki:
Aamuysiltä kouluun.
Iltaysiltä kotiin.
Jes.
Ei valitettavasti ollu ihan kameran käyttö hallussa yön pikkutunneilla... Ja me siis ei nautittu marihuanaa tai muitakaan päihteitä :D
Jos teille sanottais, että dude on 25-v ja se asuis vielä kotona, niin eikö tuntuis vähän hassulta? Suomessa kun on ihan normaalia muuttaa pois viimeistään korkeakouluopintojen aikana. Täällä taas nuoret asuu melkein 30-vuotiaiks asti kotona, ts. niin kauan että ne saa kaikki opinnot suoritettua ja ammattiaan vastaavan työpaikan jostain. Niiden vanhemmat maksaa lasten opinnot (lukuvuosimaksut 6 000e- 60 000e opistosta riippuen), eikä kenelläkään oo varaa asua omassa kämpässä vuokralla. Eli ihan jokanen nuori, jonka kanssa oon jutellu, asuu vielä himassa eikä edes osais kuvitella asuvansa yksin.

Ollaan siis ihan kiitollisia että saadaan opiskella Suomessa ilmaseks ja tarpeen tullen voidaan asua omillaan tai vaikka kimppakämpässä. Meidän kouluissa opettajien ja oppilaiden välillä on vuorovaikutusta ja oppitunnit on tehty oppilaiden tarpeiden mukaan. Täällä yliopistoissa luokkakoot voi olla jopa 100 oppilasta ja niitä yrittää opettaa yks opettaja. Ihan tosi hyvin oppii. Varsinki ku näiden opetustaktiikka on: Lue sivut 50-120, tee tehtäviä ja yritä saada ne oikein. Apua et voi kysyä kun häiritset muita oppilaita.

2 kommenttia:

  1. Hei ihanan hyväntuulinen blogi sinulla, kiva lukkee!:)) Muutenki aina kiva kurkistaa muiden au pairien elämään.

    Minun höpöttelyjä ja ajatuksia löytyy tuolta:
    http://ainahukassa.blogspot.fr/

    Ihanaa alkanutta viikkoa!:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! On kyllä huippua jos voi lukee muiden auppareiden blogeja kun voi aika pitkälti samaistua kaikkeen mitä tapahtuu :D Hyvää alkanutta viikkoa sullekin, sun blogi vaikuttaa mielenkiintoselta :)

      Poista

Jos tykkäsit lukea blogia niin jätä toki jokin tervehdys, ajatus tai muu kommentti!