Hae tästä blogista

torstai 29. marraskuuta 2012

It's time for a tea!

Kaapattiin kirjahyllystä Harry Potterit alkuperäiskielellä ja nautittiin brittiläisittäin teetuokiosta.
Oi oi oi oi ihanaa teidän pitäis kuulla kun nää puhuu! Oon niin fiiliksissä ku kaikki ihmiset melkein vauvasta vaariin vetää jäätävän makeella brittiaksentilla: "Wuch juu laik ö tii daaling?" Miten ihanaa?! Päivä meni ohi ku hujauksessa ja oon vaan imeny kaikkea ympäröivää mun sisälle ja nauttinu kun saa nähdä uusia paikkoja ja asioita. Jälleen kerran kävelen kaduilla levee hymy mun kasvoilla ja osottelen sinne tänne ku pikkulapsi: "Kato tota, uijui, näätkö ton?"
Vaareista puheen ollen... Onneks oon osannu aina kuvata näitä kaikkein oleellisimpia asioita.
May I introduce you: My good fried Nahid from Vaasa. Tunnettiin siis jo entisestään kun oltiin lukiossa samalla luokalla. Huomatkaa mun uus pipo, oli pakko ostaa ku täällä on niin kylmä!
Tää oli hupaisa, seisoin kameran kanssa ottaas Nahidista kuvan ku toi poika juoksi: "Take a PICTUREEEEE!" Sit sen kaverit tuli takaata: "Sorry about Charlie..." Kattokaa noita koulupukuja, ihanat!
Käytiin illalla vähän kävelyllä...
...ja kun tultiin kotia huomattiin, että mun kamera ei ollu ihan entisessä kunnossa. Ostin sen tosiaan alle viikko sitte mutta mitäs pienistä.
Ilta ku saatiin alkuun ni ei menny montakaan hetkeä ja sänky oli ihan tavaroiden peitossa. Mutta meillä oli erittäin kotoisa tunnelma meidän pikku kolossa!
Loppuiltaa myöten innostuttiin askartelemaan...
...ja miten upeita luomuksia me tehtiinkään! Tämä on toki vasta raakaversio.
Ei onneks yhtään kuvapainotteinen kerronta tästä päivästä, mutta teinpä tän helpoimman kautta. Kirjotan tätä suoraan sängystä ja Nahid koisii jo vieressä kun sillä raukalla on vielä huomenna työpäivä ja aikanen herätys. Pääsen jotenki niin helpolla Espanjassa kun mun tarvii vaan tehä vähän yli 3 tuntia töitä päivässä iltasin. Ja silti täällä ollessa tuntuu, että olinki jo loman tarpeessa!

Tää päivä meni tosiaan kaupunkia ja lähiseutuja kierrellessä ja joululahjoja ostellessa. Tulin tänne taas matkalaukku täynnä tavaraa ja lähden täältä matkalaukku täynnä tavaraa ja kaikki vaatteet kerroksina päälle puettuina. Ei tuu kylmä lentokoneessa, ei! Hei muuten tuli tässä yksin istuessa mieleen ku käveltiin tänään yhessä kauppakeskuksessa, meidän takana kulki sellanen söpö punapäinen brittipoika. Yhtäkkiä sen sylistä tippu kaikki sen kantamat paperit ja ne levis siihen lattialle. Sitte se nolona keräili niitä kaikkialta ja me vasta jälkeenpäin tajuttiin, että ehkä olis voinu jopa auttaa sitä. Mutta siinä tilanteessa osattiin vaan tuijottaa sitä silleen: "Awww, kuinka hellusta, ihan ku jostain leffasta!"

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jos tykkäsit lukea blogia niin jätä toki jokin tervehdys, ajatus tai muu kommentti!