Hae tästä blogista

torstai 22. marraskuuta 2012

Enkeleitä, onko heitä?

Kolme arvausta, yrittäkää keksiä missä oltiin Ellan kanssa tänään. El Palacio Realissa eli kuninkaanlinnassa? Ei. Kuuluisalla Bernabeu-jalkapallostadionilla? Ei. Entisen diktaattori Frankon pääasuinpaikassa El Pardossa? No niin kolme arvausta meni. Ei - vaan tv-sarja Los Serranon talolla tietenkin!
No siis jos sitä kattoo vähän pää kallellaan ja käyttää mielikuvitusta niin kyllä se sama talo on!
Ella kävi pölliis Diegon postit.
En oo vissiin vielä lisänny kuvaa Ellan himasta, mutta siinä se nyt komeilee. Vasemmalla keittiö ja oikeella punkkapaikka.
Itsehän asun paljon hienostuneemmassa paikassa.
Aamulla käytiin taas aamupalalla Santa Monicassa Martan kanssa ja hoidettiin samalla päivän ruokaostokset vakiokaupassa. Espanjassa ruokakaupoissa on yleensä omat kala- liha- ja hedelmätiskit, joista asiakkaat sanoo mitä ne itelleen haluaa. Mä oon tietenkin meidän perheen äänitorvi ja joudun aina harjottelemaan espanjaa lihatiskillä vaikka myyjänä on tosi sulonen nuorimies... Onneks se aina hymyilee mulle herttasesti ja kehuu mun lähes olemattomia espanjantaitoja.
Pikaräpsittiin kuvia ettei ihan kokonaan menetetä kasvojamme tuolla. Naamattomana olis vaikee elää.
Un kilo de plátanos, por favor.
Lastenkirjat on hyvä ja hauska tapa oppia englantia. Kyllä Miguel pikkuhiljaa oppii enemmän ja enemmän.
Tänä iltana oltiin ensimmäistä kertaa kahdestaan koko ilta ihan nukkumaanmenoaikaan asti. Peittelin Miguelia sen sänkyyn, kun se kysy jos voisin kertoa sille sadun. Kaikki meidän englanninkieliset lastenkirjat alkaa olla läpikoluttuja, joten päätin kertoa sille päästä jonkun tarinan. Alotin kolmella pienellä porsaalla, mutta se sano jo tuntevansa sen kertomuksen, kerro joku toinen. Yritin miettiä kaikkea mahdollista, mutta en keksiny millään uutta satua, jota se ei vielä tietäis.

Sitten mun päähän pälkähti, että jospa mä uuden sadun sijasta kertoisinki jotain tosi vanhaa. Voisinhan mä nimittäin kertoa Raamatusta niitä satuja, jotka ite kuulin kun olin pieni. Niinpä aloin helpolla englannilla kertoa sille tarinaa Aatamista ja Eevasta, viisaasta kuningas Salomonista ja Nooan arkista. Se kuunteli ihan hiljasena silmät tuikkien mun kerrontaa ja pyysi vielä lisää satuja, mutta en valitettavasti muistanu enempää. Niinpä annoin sille hyvänyönsuukon ja lähdin hakemaan pyyhettä mennäkseni suihkuun.

Kun pääsin rappusiin asti, kuulin sen huoneesta pienen äänen: "Linda, can you come here a minute?" Palasin takasin sen huoneeseen että mitä nyt, kun se kysy jos voisin jäädä hetkeks sen viereen nukkumaan. Ajattelin, että sitä varmaan pelotti mennä nukkumaan ekaa kertaa yksin, joten asettauduin pitkäkseni sen sängylle ja se käperty mun viereen pehmokoira kainalossa ja vaipu pian unten maille.

Sitte ku se tuhisi siinä tosi söpösti ajattelin, että nyt on turvallista lähteä ja nousin sen sängyn viereen seisomaan ja katoin sitä hetken. Niin levolliset ja viattomat lapsen kasvot oli siinä tyynyllä, että tahtomattakin mulla nousi kyynelet silmiin kun tajusin, että mä taidan ihan oikeasti rakastaa tätä lasta vähän ku omaa pikkuveljeä. Sitte vaikken tiedä, kenen Jumala on oikea Jumala vai mitä tuolla maailman takana oikein piilee, niin polvistuin kuitenki siihen Miguelin sängyn viereen ja rukoilin, että Herra siunais sitä pientä lasta ja varjelis sen tietä tässä maailmassa. Samalla kiitin koko sydämestäni, että Miguel on syntyny näin hyvään perheeseen ja että mä saan olla osa tätä kaikkea ihanaa. Miguel on hyvä lapsi, on oikeasti, ja toivon ettei mikään pääsis turmelemaan sitä potentiaa, joka Miguelissa on tulla hyväks ja viisaaks aikuseks.

Can you guess where I was with Ella today? Well, I'll tell you. We visited the house of the TV-serial Los Serrano! I have to admit it really didn't look much alike, but still if you used enough of your imagination you could recognize the house. So now I've walked the same streets that all the people in that serial.

Those two pictures under the Los Serrano house pictures are images of our homes here. The upper one is Ella's and the picture under that is mine. Quite pretty they are, huh? This morning after breakfast in Santa Monica we went to shop groceries with Marta and secretly took pictures of meat and fruit desks. It's very typical here that you tell the salesmen working behind the desks what you want and they give it to you.

This evening was the first evening that we spent all alone with Miguel. When it was time to put him into bed, he asked me for a bedtime story. I started to tell about The Three Little Pigs, but he told me he already knew the story. So I thought a while what could be a story he didn't know yet? Then I realized I could tell him stories from the Bible! So I told him about Eva and Adam, Noah, and the wise king Salomon. He listened to me all quiet and excited. Poor guy, I didn't remember any more stories so I just gave him a good night kiss and went away.

Soon i heard a tiny little voice: "Linda, can you come here a minute?" I went back to his room asking what it is, when he asked me if I could stay in his room and sleep with him. I thought he must be a bit afraid cause his parent's weren't at home, so I went to lie next to him. He crawled into my lap with his toy dog and soon fell asleep. After a while I stood up and watched him sleeping.

I couldn't help myself, but tears started to stream down my face. I realized I actually must love this kid more than I know, he's like a real little brother to me. He was so cute and innocent sleeping there so i couldn't do anything but kneel down next to the bed and ask God to bless that kid and always take care of him. I don't even know who has the right God or if he exists, but that felt like the right thing to do. I'm so grateful Miguel has such a great family, he absolutely deserves it!

6 kommenttia:

  1. EIKÄ! :D MÄ OON NIIN KATEELLINEN! Mäki haluun Serranojen talolle käymään!! :D Iha huippua!!!!!!!!! Sekoon täällä. Rakastan sitä sarjaa ylikaiken ja asdfghjuioplsx,mcvaaaaa :D Musta oli jo sairaan siistiä nähä toi kuva minkä sä oot ottanu! :D <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäki muistan kuinka heräsin aina kattoon sitä sarjaa ku se tuli tv:stä :D oli mun lemppari siihen aikaan! Tuolla talolla ku kävelin ni aattelin vaan että ne ihmiset on kävelly ihan samoja katujaki ku mä sillä hetkellä... Huiiiiii :)

      Poista
  2. ei hitsi, kuvattiinko se sarja oikeesti tuolla! =D nii eikai ne enää muuten tee sitä? oli kyllä ihan huippu sarja <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. KYLLÄ! :) Ja ei sitä enää tehä, se on jo aika vanha sarja ainakin espanjalaisten mukaan. Itekin olin serranofani joitaki vuosia sitte eikä siitä oikeen koskaan kasva irti<3

      Poista
  3. VOI HERRANJUMALA OOT TAAS IHANA ja VALLOITTAVA JA PIRISTÄVÄ KUIN AAMUKAHVI! : D
    Jatka samaan malliiin, niin maailmasta muuttuu parempi paikka!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heheh. Hohoho. Mitä tällaseen vastaa? Emmä ny tiijä, tämmönen puutarhajyrsin... Mutta kiitos kuitenkin, kiva jos saan jonkun paremmalle tuulelle :)

      Poista

Jos tykkäsit lukea blogia niin jätä toki jokin tervehdys, ajatus tai muu kommentti!